Kalatietoa muistakin lajeista

Talouskaloihin luettavien 31 lajin lisäksi Suomessa elää vakituisesti 36 muuta kalalajia ja näiden lisäksi on tavattu satunnaisesti 33 lajia. Talouskalalistaa muodostettaessa osa vähälukuisista tai harvoin esiintyvistä lajeista jäi listan ulkopuolelle. Näihin kuuluvat sampikalat, rasvakala, nokkakala ja meillä pieneksi jäävät tuulenkalat, joilla kaikilla on muualla taloudellista merkitystä.

 

Kalastossamme on useita lajeja, joiden käyttöä voisi lisätä. Osa lajeista on kuitenkin niin pieniä, että ruoan valmistaminen niistä tuntuu kovin työläältä. Suomessa tavattavat alkuperäiset neljä tokkolajia kuuluvat tähän kategoriaan. Tokot jäävät harvoin tavallisiin pyydyksiin ja niiden merkitys itämeren ekosysteemissä tunnetaankin huonosti, vaikka jotkut ovat hyvinkin yleisiä rantavesissä.

Talouskaloihin kuulumattomista lajeista monet ovat vesiekosysteemin tärkeitä osia; ne ovat toisten kala- tai lintulajien ravintoa tai rajoittavat muiden lajien runsautta. Ne voivat toimia myös taudin tai loisten kantajina ja levittäjinä. Runsaina esiintyessään nämä vähempiarvoisiksi sanotut kalalajit saattavat hyödyntää eläinplankton- tai pohjaeläinresursseja niin, että ne kilpailevat samasta ravinnosta kuin talouskaloihin kuuluvat lajit. Toiset, kuten piikkikalat, salakka ja törö petokalojen ravintona, välittävät alemman tason ravintovaroja talouskaloille, kuten kuhalle, taimenelle ja lohelle.

Monien pienten, elintavoiltaan erikoisten ja tiettyihin elinpaikkoihin rajoittuneiden lajien runsaudessa tapahtuvat vaihtelut kertovat ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Esimerkiksi mutua ei juurikaan tavata pahoin rehevöityneillä vesialueilla. Hyvin suppealla alueella (levinneisyyskartta) meillä elävä rantanuoliainen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

 

 

Tulokas- ja vieraslajit ovat luku sinänsä.Tulokaslajilla tarkoitetaan maahamme äskettäin (viimeisen vuosisadan aikana) levinnyttä eliölajia.Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä tulokaslajia, joka ei alun perin ole kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään, vaan ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella.

Vieraslajeja on sekä talouskaloissa (esim. kirjolohi ja peledsiika) että muissa lajeissa, esim. allikkosalakka ja hopearuutana. Muina tulokaslajeina meillä voidaan pitää kelttejä, hietakampelaa ja silokampelaa, joista toistaiseksi on tehty vain muutamia havaintoja.

Hopearuutana