TeistiPholis gunnellus
Yleistä
Lahko: Perciformes, ahvenkalat
Heimo: Pholidae, teistit
Teisti on ahvenkaloihin kuuluva, pieni pohjalla elävä merikala. Suomessa sitä esiintyy Ahvenanmaan vesillä ja rannikkokaistalla läntiseltä Suomenlahdelta Selkämerelle noin Kaskisten kohdalle, eli aluevesiemme suolaisimmalla osalla. Itämeren lisäksi teistiä on Pohjanmeressä, molemmin puolin pohjoista Atlanttia ja Vienanmeressä. Meillä teisti elää lähinnä ulkosaaristossa, rakkolevävyöhykkeen alareunalla tai syvemmällä, usein kovilla, erilaisten levien ja sinisimpukoiden peittämillä pohjilla.
Tuntomerkit
Teisti on muodoltaan nauhamaisen litteä, leveyttään korkeampi. Selkäpuolella on jonossa kymmenkunta mustaa täplää, joita kutakin ympäröi vaalea rengas. Täplät näkyvät pyöreähköinä sekä päältä että sivultapäin. Pää ja vartalo muodostavat noin puolet teistin pituudesta. Pää on pieni ja matala, ja suu aukeaa yläviistoon. Silmän alapuolella on pystyjuova.
Matala, yhtenäinen selkäevä alkaa heti pään takaa ja jatkuu pyrstöevän tyveen asti. Myös peräevä ulottuu pyrstöevän tyveen. Pyrstöevä on erillinen ja pyöreäpäinen. Kiduskansien takana ovat pienet rintaevät ja niiden alla vatsaevät, jotka ovat vain tyngät. Selän ja selkäevän tyven tummia täpliä ei ole vielä alle 7 cm:n pituisilla yksilöillä. Kyljissä on vaaleita ja tummempia läiskiä. Kalan yleissävy on vaaleanruskea tai joskus tummanvihreä.
Lisääntyminen, kasvu ja ravinto
Teistin kutuaika lienee alkutalvella. Hedelmöitetty mäti jää yhtenä tai useampana möykkynä kivenkoloon, ja emokalat vartioivat ja hoitavat hautoutuvaa mätiä. Poikaset nousevat kuoriuduttuaan pintaveteen, missä ne viettävät useita kuukausia planktonravinnon varassa. Toukokuun lopulla ne ovat noin 1,5 cm:n mittaisia. Pohjalle laskeutuessaan nuoret teistit ovat pituudeltaan 3–4 cm.
Kesällä teistin voi löytää matalasta rantavyöhykkeestäkin kivien suojasta tai rakkolevään kietoutuneena. Sen tavallinen oleskelusyvyys on kesällä 4–20 metriä ja talvella 15–30 metriä. Teisti syö monia äyriäisiä, nilviäisiä, sukasmatoja ja muiden kalojen mätiä. Se hakee ravintoa käärmemäisesti kiemurrellen lähinnä yöllä. Hankoniemen vesillä teisti on nelivuotiaana 15–17 cm:n pituinen. Suomessa se voi kasvaa 20–23 senttimetrin mittaan.
Lajin tilanne ja uhkatekijät
Teististä on viime ajoilta niukasti havaintoja. Sen keskeiseltä elinalueelta, eli Ahvenanmaan, Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden vesiltä on hyvin vähän tuoreita havaintoja. Selkämereltäkin tietoja on lähinnä 1990-luvulta. Havainnot ovat pääasiassa sukeltajien tekemiä.
Poikaset levittäytyvät pintavirtausten mukana ja joutuvat helposti rannikolla runsaasti lauhdevettä käyttävien teollisuuslaitosten vedenottoon. Ydinvoimaloiden lauhdeveden lämmittävä vaikutus ja vesien rehevöityminen ovat myös mahdollisia uhkatekijöitä.