Nahkiaisen uhanalaisuus

Nahkiainen

Merestä nahkiainen vaeltaa kudulle noin 40–45 jokeen Virolahden ja Tornion välisellä alueella. Lähekkäisten jokien kannat ovat ainakin osittain yhteiset. Nahkiaisen sisävesimuodosta tunnetaan noin 20 esiintymää Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueiden järvissä, mutta sen kutu- ja toukka-alueet on vajavaisesti tunnetut. Kuoriuduttuaan nahkiaisen toukat viettävät useita vuosia jokien pohjalietteessä. Muodonvaihdoksen jälkeen ne vaeltavat syönnökselle mereen tai järviin. Esiintymisalue on suurempi kuin uhanalaisuuden raja-arvo. Levinneisyydessä ja esiintymisalueessa ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut pienenemistä. Samanaikaisesti on kuitenkin huolestuttavia merkkejä populaatiomuutoksista, ja vähenemistä oli tapahtunut jo aikaisemmin jokien rakentamisen yhteydessä. Vuosisaaliit olivat 1970-luvulla 2-3 milj. nahkiaista, 1980-luvun alkupuolella 2,0–2,2 ja lopulla 1,8–1,9 milj. nahkiaista. Saaliit ovat laskeneet tarkastelujaksolla 1–2 miljoonasta yksilöstä vajaaseen miljoonaan. Monessa rakennetussa joessa toukkatuotanto on vähäistä virtaaman vuorokausisäännöstelyn vuoksi, mikä heijastunee edelleen kokonaissaaliin kehitykseen. Uhkatekijöinä ovat lisäksi maa- ja metsätaloustoimet, maaperähappamuus ja ilmastonmuutos. Järvinahkiaisen populaatiomuutoksista ei ole tietoa, ja sen esiintymät tunnetaan puutteellisesti.

Nahkiaispopulaatio on pienentynyt pitkällä aikavälillä, ja lähes puoliintunut tarkastelujaksolla, joten tällä perusteella se voitaisiin luokitella jopa luokkaan vaarantunut. Toisaalta vähenemisen 2000-luvun puolella voi vielä tulkita myös kannanvaihteluksi, jolloin luokka silmälläpidettävä on toistaiseksi vielä perusteltu. Näköpiirissä olevat uhkatekijät, esim. maaperähappamuus ja ojitukset 2000-luvulla, lisäävät edelleen kannan pienenemisriskiä useissa joissa. Pohjanlahden puolella saaliskehitys on aleneva, mutta kenties paranemassa etelä- ja lounaisrannikolla. Merestä jokiin nousevia nahkiaisia voidaan käsitellä yhtenä kantana. Nahkiainen luokiteltiin vielä luokkaan silmälläpidettävät.

Hoitotoimet

Muutamilla rakennetuilla joilla kantaa pidetään yllä ylisiirroilla ja eräillä joilla tehdään toukkien istutuksia (velvoitteet Perämereen laskevissa joissa). Tilanteen parantaminen vaatisi mm. nousuesteiden poistamista, säännöstelyn purkua ja maaperäkäsittelyjen vähentämistä valuma-alueilla.