Longinojan taimenseuranta

Taimen Longinojassa

Longinoja on Vantaanjoen alin sivupuro. Se on noin 6 km:n mittainen, saa alkunsa Tattariharjun pohjavesialueelta ja laskee Vantaanjoen alajuoksulle pari kilometriä ennen merta. Vantaanjoessa ja Longinojassa on alun perin lisääntynyt meressä vaeltava taimenkanta. Taimen kuitenkin katosi patoamisten ja veden laadun heikentymisen myötä 1900-luvun alkupuolella. Vesiensuojelutoimet, vaellusesteiden poistot ja elinympäristöjen kunnostukset paransivat taimenen elinolosuhteita ja 1980-luvulla aloitettiin taimenistutukset Helsingin merialueelle ja Vantaanjokeen. Longinojaan ensimmäiset taimenenpoikaset istutettiin vuonna 1998. Kutevia emokaloja on havaittu 2000-luvun alusta lähtien ja ensimmäiset luonnossa syntyneet poikaset löydettiin vuonna 2005. Nykyisin Longinojassa kutee vuosittain runsaasti sekä merestä nousevia että paikallisia emokaloja ja poikastiheydet ovat vakiintuneet erittäin korkealle tasolle. Longinoja on mukana Luken toteuttamassa meritaimenkantojen seurantahankkeessa: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/taimen/suomenlahden-meritaimen/

Taimenen poikastiheyksiä seurataan vuosittain sähkökoekalastuksilla. Kuvaaja: Aki Janatuinen

Taimenten PIT-merkintä

Lokakuussa 2020 Longinojasta pyydystettiin 488 taimenta, jotka sirutettiin PIT-merkeillä (Passive Integrated Transponder) ja vapautettiin takaisin pyyntialueille. Merkinnät tehtiin viidellä eri alueella. Tutkimusten mukaan PIT-merkistä ei ole haittaa taimenille. Kalat olivat pääosin Longinojassa eläviä poikasia ja niiden keskipituus oli 19 cm. Longinojan alaosaan oli asennettu kaksi porttia, joiden PIT-antennit rekisteröivät porteista kulkevia merkittyjä taimenia. Havainnot merkityistä taimenista tallentuvat GSM-verkon kautta Luken ylläpitämään tietokantaan. Kahden portin avulla saadaan selville kalojen kulkusuunta joko ala- tai ylävirtaan päin. Tarkoituksena on seurata taimenten vaelluskäyttäytymistä, vaelluspoikasten lähtöä merelle syönnösvaellukselle ja emokalojen paluuta mereltä kutualueilleen Longinojaan. Taimenen monivuotisen elämänkierron vuoksi tutkimus on monivuotinen ja lähivuosina tullaan merkitsemään lisää Longinojassa syntyneitä taimenen poikasia. Tällä sivustolla esitetään Longinojan taimenista saatuja online-havaintoja pylväsdiagrammien avulla.

Taimenten sirutusta PIT-merkeillä vuonna 2020. Kuvaaja: Ari Saura

Palvelun tekijät ja rahoittajat

Kalaston online-seurantapalvelu on toteutettu osana Kalatalouden ympäristöohjelmaa, mihin on saatu rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Lapin ELY-keskuksen myöntämänä.